29.10.2014

Kissojen uusi kiipeilypuu

Meidän entinen kiipeilypuumme alkoi olemaan jo aika ränsistynyt, koska kissojen lisäksi siellä on riehunut myös Kevin.
Ajattelin pitkään, että voisi tilailla uuden puun kisuille joululahjaksi, mutta sitten todettiin, että kivempi saada se ennen Kevinin nimppareita, kun vieraita tulee.

Uudessa puussa on alataso, jossa on kaksikerroksinen ´´mökki``, jonka ulkopinta on sisalia johon teroittaa kynsiä.
Toisella tasolla ei ole mitään ja kolmas ´´taso`` on riippumatto.
Neljäs taso on hieman erimallinen ja siinä on taas yksi mökki, jonka päällä vielä normaali nukkumapeti. Tasosta lähtee vielä yksi tolppa, jonka päällä on iso peti sekä pieni roikkuva pussukka.
Kaikki tolpat ja se toinen mökki on raapimapintaa ja lisäksi löytyy yksi kiinni oleva pallo samaista materiaalia. Muut pinnat on aivan ihanan pehmoista kangasta. Riippumaton sekä pussin saa käännettyä - toinen puoli on valkoinen ja toinen raidallinen.
Puussa roikkui myös kaksi pehmopalloa, mutta Dita katkaisi niistä narut heti ensimmäisenä iltana.





Kokoaminen oli haastavaa, koska miehethän eivät voi lukea ohjeita. Rasmus aloitti loogisesti alimmasta tasosta kokoamaan ylöspäin, kunnes tuli vastaan tilanne, että joitain osia piti kääntää/kiristää/ruuvata, mutta ne eivät kääntyneet, koska olivat tasojen välissä. Sitten totesin, että ohjeessa on numeroitu, että homma pitäisi aloittaa keskeltä yöspäin ja sitten alaspäin. Tunti siinä taisi vierähtää, kun purettiin osat ja kasattiin teline.
Teline on tukeva, mutta korkeuden takia (oletettavasti) huojuu hieman, kun sitä tuuppii, mutta ei kissat - eikä Kevinkään saa sitä kaadettua mitenkään. Teline kuitenkin on niin hankalan mallinen, ettei saada sitä seinään kulmaraudoilla, niinkuin edellinen oli (siitä syystä kuvissa ja videolla seinässä näkyy karmeat reijät, pitää paikata ne)
Tilasimme telineen Zooplussalta hintaan 199€ ja nyt kyseinen puu näyttääkin olevan loppu, koska en löydä sitä enään sivuilta.


Kissat olivat vessassa rakennuksen aikaan ja oli kyllä todella ihmeissään, kun pääsivät pois ja huomasi niiden puun vaihtuneen. Lola (ragdoll), joka on yleensä se arempi, oli todella kiinnostunut tutkimaan uutta telinettä, mutta ei oikein oivaltanut miten pääsisi korkeammalle, joten tyytyi kehräämään alatason mökissä alkuun.
Dita (bengali) kävi vähän nuuhkimassa ja lähti sitten rapsuttelemaan vanhan telineen osia, jotka odotti eteisessä ulos viemistä, mutta kyllä senkin mielenkiinto myöhemmin heräsi.



Myöhemmin nostin kisut ylätasolle ja siitä ne pikkuhiljaa oppi, kuinka telineessä pääsee ylöspäin. Alas tulo ei ole vielä tänään onnistunut, vaan molemmat loikkaa suoraan lattialle, joka kyllä vähän hirvittää, koska pelkään, että niiden jalat kärsii.. Mutta eipä kai ne sieltä hyppisi alas, jos se kipeää tekisi..
Vanhassa puussahan ei ollut kuin normi petejä ja tasoja, joten Lola osaa kyllä nyt nauttia oman mökin rauhasta, eilen illallakin se meni yksinään mökkiin makaamaan ja kehräämään ♥
Riippumattoa molemmat arasteli ensin, koska se heiluu, mutta nyt molemmat uskaltaa kävellä sen yli, mutta eivät siinä ainakaan vielä makoile. Pikkupussissa kumpikaan ei viihdy hetkeäkään, saa nähdä tottuuko siihinkin myöhemmin.



Tykätään kaikki kyllä tosi paljon tuosta uudesta kiipeilytelineestä. ihmisen silmään miellyttävämmän näköinen (=ei sotke sisustusta sekalaisilla väreillään) ja kisuille enemmän mahdollisuuksia.
Tämä myös mahtui samalle paikalle missä edellinen oli, joten kulku ruokapaikallekin onnistuu edelleen telineen kautta. Ruokapaikka on siis telineen vieressä olevan lipaston päällä.

Loppuun vielä video toverusten leikistä, kun en sellaista ole vielä aiemmin tajunnut kuvata. Joskus pitäisi muistaa kuvata näiden kunnon ilta juoksentelut kun matot ja karvat lentää!
Videossa ei ole ääniä, koska tämä kaksikko leikkii usein täysin äänettömästi - niinkuin nytkin, ja ketään ei varmaan kiinnosta kuunnella kun vastailen taustalla Rasmuksen pixwords kuviin! :D



Ja vielä linkki videoon, jos se ei tähän avaudu: https://www.youtube.com/watch?v=1vnKmbbEbFw&feature=youtu.be

26.10.2014

Kevinin uudet syksyvaatteet

Meinasin ensin tunkea kaikki uudet vaatteet samaan postaukseen, mutta en osannut valita takin esittely kuvista vain yhtä-kahta kuvaa ja kaikki viimesimmäksi tilatut sisävaatteet ei ole vielä tullut, joten laitetaankin ulko- ja sisävaatteet erikseen.
Nyt siis vuorossa uudet ulkoiluvaatteet, joihin olen aivan rakastunut!
Toivottavasti pakkaset ei ihan vielä iske, että saa käyttää näitä vielä edes hetken.
Nyt kun viime viikolla oli vähän pakkasen puolella, puin Kevinille toppahousut (istuessa beba paleltuu helposti) ja sitten kuvissa esiintyvä takki, joka on aika paksu, mutta varuille vielä huppari mukaan. Kenkiin mahtui hyvin villasukatkin, joten kuomia ei vielä tarvittu. Uusi pipokin on onneksi aika paksu, joten menee pitkään, varsinkin, kun alle saa kypärämyssynkin.

Todella tärkeä, eli villahaalari ulkovaatteiden alle!
Jesper Junior

Uusi ihana takki
H&M
Ja yhteensopiva pipo (ei uusi)


uusi lämpimämpi hattu
H&M
ei vaan mielestäni oikein sovi tuon takin kanssa jotenkin...
Ehkä mustien housujen kanssa menee.

Takkiin sopivat kengät, karvavuorella
H&M




24.10.2014

Vinkki täitä vastaan & kuulumisia

Kamala, kun ei ole ehtinyt mitään taas kirjoittaa!
Tällä viikolla oli kaikki päivät maximipituisia, joten kotona on kaikki aika mennyt kodin siistimiseen, ruuan laittoon, koulutehtäviin, Keviniin ja nukkumiseen.
Nytkin mun piti nähdä kaveria viikonloppuna, mutta en kyllä mitenkään ehdi, koska ensiviikkokin on tosi pitkää päivää täys, joten mun pitäisi nyt viikonlopun aikana saada valmiiksi kolme todella laajaa tehtävää.
Meillä onkin enään ensiviikko koulua ja sitten alkaa kuuden viikon työjakso, jonka päätteeksi kaksi päivää koulua ja pitkä joululoma.
Näky on järkyttävä, kun purkaudutaan Kevinin kanssa eteiseen kotiin tultua myöhäisinä päivinä!
Lyhyempinä päivinä vältän tämän kipittämällä ensin omat kamppeeni paikoilleen ja sitten vasta haen pojan alakerrasta.

Olen muutenkin elänyt aika sumussa. Tämä syksy on ollut kaikin puolin todella vaikea. Ensin alkukesällä alkoi todella suuri huoli rakkaasta sukulaisesta, pelko menettämisestä, eikä se pelko ole ohi vieläkään. Kevinin sängyn vaihto = katkonaisia öitä. Tarhan alku. Koulun alku. Hirveä kiire ja stressi kokoajan. Äitini ja mummini leikkaukset (ei mitään vakavaa, mutta ainahan niissä on omat riskinsä). Toisen läheisen vakava sairastuminen.
Lisäksi kaikkea pientä hoidettavaa, mitä ei vaan saa aikaisiksi, mm. kihlasormukseni on aivan liian iso ja se pitäisi käydä pienennyttämässä, liittymäni (saunalahti) reistailee kaikilta osin tosi paljon, mutta en kerkiä enkä jaksa mennä liikkeeseen ihmettelemään asiaa.
Kun kokoaika tulee vastoinkäymisiä alkaa pelkäämään kaikkea - mitäs seuraavaksi tapahtuu?

No, ei tän pitänyt olla mikään synkistely postaus, halusin vain edes vähän kirjoittaa näistäkin asioista, vaikken kaikkea tänne voikkaan kirjoittaa, sillä eihän ole minun asiani kirjoittaa muiden sairauksista nettiin.


Kevinillä menee oikein kivasti. Niillä oli tarhassa torstaina valokuvauskin. Kevin oli kuulemma ollut tosi ihmeissään muotokuvauksessa, mutta oli sinne kuulemma pari hymykuvaakin saatu. Ryhmäkuvauksessa pienet olivat istuneet eturivissä tuoleilla, josta Kevin oli aina välillä ponkaissut pystyyn, mutta uskonut heti, kun oli käsketty takaisin istumaan.

Myös kammoni ´´tarhataudeista`` toteutuu pikkuhiljaa kokoaika. Ensin kiersi flunssa, niinkuin varmasti joka paikassa, sitten ilmoitettiin enterorokosta ja tänään sitten oli löytynyt täitä kahdelta lapselta ja kahdelta ohjaajalta. Voi kuinka kiva, olisko seuraavaksi vatsatauti tai matoja?
Me ostettiin tietysti heti täikampa ja tarkistettiin pojan pää - ei onneksi löydöksiä!
Ostimme myös sellaista suihketta, josta satuin kuulemaan kaverin kaverin kautta ja olen huomannut, ettei siitä kovin moni edes tiedä, joten kerronpa hieman, vaikkei meillä vielä käyttökokemusta olekkaan!

Kyseessä on suihke, jonka pitäisi estää täitartunta.
Nimi on Linicin Prevent Spray ja sitä saa apteekista. Tämä maksoi n. 16€.
Käyttö:
suihkutetaan joka aamu kuiviin hiuksiin, kun tartuntavaara on suuri. Muistettava käyttää riittävästi, että kaikki hiukset peittyy kokonaan. Jätetään hiuksiin koko päiväksi. Suihkutettava uudelleen uinnin, suihkun, voimakkaan harjauksen tai jonkin muun tapahtuman jälkeen, joka saattaa poistaa sprayn hiuksista. Srpayn vaikutus kestää ainakin seitsemän tuntia, jonka jälkeen voi suihkuttaa uuden kerroksen, mikäli on edelleen tartuntavaaraympäristössä.
Ei saa joutua silmiin tai limakalvoille.
Sopii aikuisille ja yli 2-vuotiaille. On ihoystävällinen, ei sisällä hyönteismyrkkyjä, hellävarainen, väritön ja miedon hajuinen.

Toivon todella, että tämä toimii! Tulen kyllä lyttäämään tuotteen jos meille täit tarttuu.
Lisäksi pistin pakkaseen pipon, joka Kevinillä oli tänään tarhassa, ihan siltä varuilta, jos pipot on pyörineet muiden päissä ja sinne olisi livahtanut täitä.


Loppu kevennykseksi Kevinin uusi ´´taito``, jonka Rasmus opetti :D



Ja tässä vielä linkki, jos jollain ei tähän aukea:
https://www.youtube.com/watch?v=EUvZoJ7LnQQ&feature=youtu.be

20.10.2014

Syysloma

Mulla oli viime viikko syyslomaa ja Rasmuskin teki itselleen pari vapaapäivää, että päästiin lähtemään Kouvolaan pidennetylle viikonlopulle.

Minun ja Kevinin vapaat meni Jenniä ja Viliä nähdessä sekä siivotessa ja pakatessa ennen lähtöä.
Ja saihan Kevin myös ensimmäisen muovailuvaha settinsä.




Torstaina lähdettiin heti Kevinin päiväunien jälkeen ja veljeni lähti mukana, näinpä kisutkin piti tietysti ottaa mukaan. Ei siinä muuten mitään, mutta siellä kun edelleen (jos joku ei muista) asuu kolme kisua, jotka saavat olla myös ulkona, on kova vahtiminen viidestä kissasta ketä menee ulos ja ketä pitää varoa. Kisuthan on keskenään ennenkin nähnyt ja tämäkin vierailu meni vanhalla - kierretään mahdollisimman kaukaa niin kaikki on hyvin - tyylillä.





Kouvolan päässä piti käydä kukkakaupassa, koska pääasiallinen syy lähtöön oli äitini syntymäpäivä, joka on oikeasti vasta tämän viikonlopulla, mutta hyödynnettiin mun lomaa, että saatiin oltua vähän pidempään kuin vain viikonloppu.
Oltiin me tietysti väsätty Kevinin kanssa äiskälle lahjakin.




Torstai meni aikalailla asettuessa, kun oltiin perilläkin vasta viideltä.
Perjantaina käytiin Kevinin päiväunien jälkeen katsomassa mun serkkua, mummia ja kahta setää.
     Tuon reissun jälkeen kaiveltiin äiskän kanssa mun kaikkia vanhoja leluja mitä on säästetty ja jestas miten paljon muistoja niistä tulikaan! Kevinillekin löydettiin nukkevaava hoidettavaksi, minun vanha baby Annabella.



Illalla Iida tuli katsomaan Keviniä ja kun poika oli yöunilla, lähdettiin me pitkästä aikaa illanviettoon.
Ensin oltiin Rasmuksen kaverilla ja siitä mentiin baariin. Viime kerrastani oli taas se puolivuotta ja jälleen totesin, ettei baarissa ole mitään kivaa; ei pysty jutella, koska musiikki on niin kovalla, joku erittäin humalainen onnistuu aina kaatamaan juomansa - yleensä minun syliin, erittäin humalaisia miehiä on todella vaikea saada kahden naisen voimin autoon, kotimatka kestää tuhottoman kauan, kun vähänväliä jonkun pitää päästä oksentamaan, rahat menee turhuuteen ja seuraavana päivänä ketuttaa.



Lauantai aamuna nukuttiin pitkään ja äitini hoiti Kevinin.
Krapulalta säästyttiin ja päästiin lähtemään ensimmäiselle joululahjaostokselle. Löydettiin Sylvian Families sarjaa hyvillä alennuksilla, joten pakkohan ne oli ostaa. Onpahan taas uusi sarja mitä kerätä!
Pojan päiväunien jälkeen tuli isovanhempani kyläilemään ja samalla juotiin äiskän synttärikahvit.
Heidän jälkeensä tuli vielä Kevinin Raija-kummi ja hänen mies.



Sunnuntaina Noora kävi vielä moikkaamassa meitä ja sen jälkeen nautittiin vielä yhdessäolosta, kunnes viiden aikoihin lähdettiin ajelemaan kotiin.
Lähteminen oli todella haikeaa jälleen kerran, mutta onneksi kolmen viikon päästä on Kevinin nimpparit niin nähdään taas kaikkia rakkaita.

17.10.2014

Herkullinen kanavuoka & blogi vinkki

Halusin jakaa teille ohjeen, joka me kehitettiin ihan mutu-tuntumalla. En toki väitä, ettei vastaavaa löytyisi jostain ohjeena, en ole etsinyt, mutta ei varmaan ihan samanlaista kuitenkaan.

Tarvitaan:
•hunajakanaa 1 kg
• kesäkurpitsa 2 kpl
• paprika (värillä ei väliä)
• porkkanaa - sen verran kun itse haluaa
• sipuli
• punasipuli
• kuohukerma 1dl
• vähän juustoa (me ollaan raastettu oltermannin kevyestä 17% könttijuustosta)


Valmistus:
1. kuori ja silppua sipulit mahdollisimman pieneksi. Paista ne pannulla
2. kuori ja pilko porkkanat. Keitä ne.
3. paista hunajakana kypsäksi
4. kuori ja viipaloi kesäkurpitsat
5. pilppua paprika

6. kun porkkanat, sipulit ja kana on valmista, heitä kaikki uunin kestävään vuokaan.
7. kermat ja juusto päälle.
8. uuniin 200 asteeseen, kunnes juusto on sulanut ja hieman ruskistunut.


Mainitsenpa tähän, että Meriannen mielessä -blogista löytyy myös ruokaohjeita, sekä tietenkin paljon muutakin perhe-elämään kuuluvaa.
Käykää kurkkaamassa blogi TÄÄLTÄ

14.10.2014

Opiskelu ja äitiys?

Koulun alun lähestyessä mietin hirveästi, miten kestän ikävää, kun oma rakas lapsi on toisten hoidettavana ja minä koulussa. Mietin myös, miten kerkiän tehdä kaiken: koulu tehtävät, kokeisiin lukemiset, kotityöt, kaverit, omat harrastukset ja ennenkaikkea huomioida tarpeeksi Keviniä.

Kun koulu alkoi, minulla oli paljon lyhyitä päiviä sekä kokonaan vapaita päiviä, koska sain esim. kaikki vapaasti valittavat aineet hyväksilukuun, samaten matematiikan.
Se helpotti tottakai.

Rytmi tasaantui äkkiä minulla sekä Kevinillä. Onneksi poika on niin sopeutuvainen, ettei tarhan aloituksessa ollut mitään ongelmaa ja näinollen minunkin oli helppo viedä poika hoitoon, kun tiesin, että hän todellakin viihtyy ja pärjää siellä.

Kummasti sitä on saanut aika hyvin kaikki asiat järjestymään ja ajan riittämään, kun on pakko. Välillä on vaan mietittävä asioiden tärkeysjärjestystä.
Esim.
Pitäisi imuroida, kirjoittaa postaus loppuun ja olisi kiva keritä nukkumaankin ajoissa. Yhtälö on mahdoton, mitä teen?
Onko aamulla aikainen herätys? -On
Onko kämppä todellakin imuroinnin tarpeessa? -On
- Sitten lukijoiden on vain ymmärrettävä, että aina ei ehdi.

Onko aamulla aikainen herätys? - On
Onko kämppä todellakin imuroinnin tarpeessa? - no eipä oikeastaan
- Sitten imurointi voi odottaa huomiseen ja kirjoitan sen tilalla sen postauksen ja ehdin ajoissa nukkumaankin.

Onko aamulla aikainen herätys? - Ei
No sitten voin viedä aikaa yöunista. Imuroin ensin ja sitten kirjoitan.

Jokainen varmaan tajusi, mitä haen takaa.

Aamuihin pitää varata tunti omiin aamutoimiin ja vähintään puolituntia Kevinille, vaikkei hän kotona syö edes aamupalaa, mutta hän kaipaa sitä halimista paljon enemmän, kun tietää olevan tarhapäivän erossa. Pojan hereille saaminenkin on nykyään paljon vaikeampaa, kun hän ei millään jaksaisi/haluaisi nousta. Jestas, että silloin tekisi mieli käpertyä itsekin takaisin lämpöisen peiton alle kuuntelemaan pienen tuhinaa...

Koulupäivät menee aika nopsaa, että ikävää ei kerkiä edes ajatella.
Kun tullaan kotiin, kaipaa Kevin tietysti taas sen oman halihetken ja niin minäkin tietysti. Halitaan hetki ja sitten ajasta riippuen, joko laitetaan leikit pystyyn tai sitten poika saa leikkiä itsekseen.
Neljältä olisi nimittäin oltava ruoka pöydässä, mutta välillä me ollaan kotona vasta 15.30 tai jopa 16.30, jolloin aikaa leikille ei siinä kohtaa vaan ole.
Kevin onneksi tykkää auttaa kovasti ja on sitten ruuan laitossakin mukana. Yleensä pyritään siihin, että ruoka on lämmitysvalmista, ettei nälkäisenä tarvitse alkaa väsäämään ja tuhrata aikaa siihin.
Seuraava ruoka tehdään valmiiksi joko niinä päivinä, kun kouluni loppuu aiemmin, tai sitten iltasella.
Ruuan jälkeen kerkiää vaikka imuroida nopsaan. Meillä kun on noita karvakasoja niin imuria täytyy edes pikaiseen näyttää ihan vähintään 3x/vk + yksi suursiivous viikonloppuisin.
Pyykit, tiskit ja kissojen ruokinnat menee jotenkin niin siinä kaiken ohella, ettei sitä edes tajua.

Ilta on sitten aikaa leikkiä. Jos mulla on läksyjä/kokeeseen lukua, niin Rasmus leikkii Kevinin kanssa sen aikaa. Omat jumppailut hoidan joko heti koulun jälkeen tai illalla, jolloin taas pojat leikkii kahdestaan, tämäkin riippuu tietysti aina siitä monelta olen päässyt koulusta.

Kavereita kerkiää nähdä satunnaisina vapaapäivinä, lyhyempinä päivinä - jos ei ole kotihommia tai kouluhommia ja viikonloppuisin.

Kaikki on siis saatu asettumaan paikoilleen ja yllättävän helposti vieläpä!
Moni varmaan miettii, onko tämä rankkaa?
Yksinkertaisesti voisin sanoa, että kaikkeen tottuu.
Nyt kun tähän on tottunut, ei tämä tunnu yhtään sen rankemmalta, kuin kotiäitiys, kun taas jos on vaikka viidenpäivän vapaat ja Kevinkin pois tarhasta, mietin monta kertaa - miten hitossa mä olen jaksanut tätä joka päivä?!?

Tietysti pitempinä koulupäivinä, jos siihin päälle on vielä hirveästi kotihommia, on väsyneempi, kuin niinä lyhyinä päivinä. Kolmena iltana on ollut normi koulun päälle vielä iltakoulukin ja silloin olen ollut kyllä aika rätti kotiin päästyäni. Onneksi näitä iltoja on enään yksi!
Mutta en mä tätä mitenkään vaikeaksi tai raskaaksi koe.

Onko siellä muita opiskelevia äitejä? Koetko äitiyden ja opiskelun yhdistämisen helpoksi vai vaikeksi?