29.9.2014

Käpykynttilä

Löysin jostain ryhmästä ihanan kuvan käpykynttiläkiposta ja päätettiin yrittää väkertää sellaisia itsekin.

Tarvitaan:
- tuikkukynttilä
- tuikkukippo
- isompi lasikulho/astia
- koristehiekkaa
- kuumaliimaa & pyssy (tai muuta, jolla saa kävyt pysymään kiinni)
- käpyjä
- koristenauhaa

Teko:
1. kerää, pese ja kuivata kävyt
2. kiinnitetään kuumaliimalla kävyt lasikulhon ulkopuolelle kiinni. Meillä tuo kuumaliima ei oikein 
    tahtonut toimia ( tai vika saattoi olla liian liukkaassa lasikipossa) ja kävyt tipahteli aina
    kuivuessaan, joten saa olla nopea niiden kiinnittelyssä.
3. vedä koristenauha käpyjen ympäri tiukalle ja solmi

4. laita koristehiekkaa lasikipon pohjalle
5. laita tuikkukippo lasikulhon keskelle ja laita vielä pienellä lusikalla vähän hiekkaa ympärille

Eipä tuo hiekka näy, kun ylhäältä katsottaessa, mutta se estää tuikkukippoa heilumasta isomassa kulhossa.

27.9.2014

Blogi 2v

Blogi tosiaan juhlii synttäreitä ja sen kunniaksi on käynnissä arvonta, johon pääsee osallistumaan TÄÄLLÄ (klik)
aikaa osallistua on 3.10.14 asti!


Vuosi sitten kirjoitin TÄMÄN
Ja ajattelin nytkin koota suosikkini tästä blogista vuoden varrelta.

•Ehdottomasti uuden kotimme esittely (TÄÄLLÄ KLIK)
  ja myöskin parvekkeen remppaaminen TÄÄLLÄ (KLIK)

• Joulu on ihanaa aikaa ja uppoudun jo nyt välillä taas joulufiiliksiin, joten näin ollen suosikkeihin kuluneelta vuodelta kuuluu Joulu-postaukset. Niitä ovat: ´´perinteinen joulumme`` (KLIK),
ja ´´joulu 2013`` (KLIK)

• postaus siitä, kun meidän toinen kissa, Dita muutti meille TÄÄLLÄ (KLIK)

• päivämme videolla TÄÄLLÄ (KLIK)

• postaus uudesta tatuoinnistani, koska olin siitä tatuoinnista haaveillut tosi kauan, joten tokihan siitä on innoissaan kun sen vihdoin saa! TÄÄLLÄ (KLIK) näyttääpä myös olleen aika suosittu postaus.

•Keviniin liittyvistä postauksista nämä: ´´millaista elämäni olisi..`` ...jos Keviniä ei olisi ♥
Asiaa kireästä kielijänteestä ja sen operoinnista TÄÄLLÄ (KLIK)
2v. synttäripostaus tietysti! ♥ TÄÄLLÄ (KLIK)

• kroppa-projektiini liittyvistä: ´´muutokset 9 kuukaudessa`` :oli kiva pohtia motivaatio juttuja ja julkistaa se, mihin olin päässyt yhdeksässä kuukaudessa, tuo kirjoitus on myös ollut erittäin luettu.
Ja samaan sarjaan menevä ´´fitmom viiminen viikko & ennen-jälkeen`` (KLIK)

• isojen poikien juttuja -sarja:
´´tuttipullosta luopuminen`` (KLIK),
´´tutti pois`` (KLIK),
´´sängyn vaihto`` (KLIK)


Löytyykö listastani jotain postauksia, joista te olette pitäneet? Vai onko suosikki joku ihan muu?
Onko teillä mielessä jotain aihetta, josta toivoisitte minun kirjoittava?
Onko blogille parannus ehdotuksia?
Kaikki (asiallinen) kommentointi ja palaute tervetullutta!

26.9.2014

ARVONTA!

Blogille tuli tänään kaksi vuotta täyteen, tai no, en tiedä kuuluuko minun edes laskea näin, koska olen ´´vaihtanut`` blogia reilu vuosi sitten, mutta olen kuitenkin yhtäjaksoisesti kirjoittanut jo 2-vuotta, joten tällä mennään!
Meidät löytää edelleen instagramista nimimerkillä @Petra_Jasmin,
Sekä facebookista ja bloglovin:sta

Nyt, kuten otsikko kertoo, on siis vuorossa tämän blogin ensimmäinen arvonta 2v. päivän kunniaksi!
Arvonnan on sponsoroinut Lasten Taikamaa, kiitos heille!

Arvonnan palkintona on Skip Hopin reppu oma valintaisella hahmolla.
Reppu valikoimaan pääset TÄSTÄ (ja reput esillä myös tässä postauksessa lasten taikamaan sivuilta otetuissa kuvissa)

Kevinillähän on tuo Skip Hopin sammakkoreppu ja me molemmat ainakin ollaan oltu hurjan tyytyväisiä siihin, joten varmasti saisitte ilahdutettua omaa lasta, sisarusta, kummilasta tai ihan vaikka kaverin lasta ihanalla eläinrepulla!

Repussa on yksi iso lokero, yksi pienempo lokero, jonka sisällä on vielä jako isompaan ja pienempään osioon. Sekä pullotasku kiristysnauhalla repun sivulla.
Olkaimet on säädettävät ja reppu muutenkin on juuri hyvän kokoinen; lapsi pystyy sitä itse kantamaan, mutta se vetää sisälleen yllättävän paljon tavaraa!


Arvontaan osallistuminen:

Yhden arvan saat,
kun käyt tykkäämässä Lasten Taikamaasta facebookissa (TÄSTÄ klikkaamalla sivuille)
Ja lisäksi kommentoit nimimerkillä tähän postaukseen minkä repun haluaisit, oletko yhdellä vai kahdella arvalla mukana ja jätät toimivan sähköpostiosoitteen.

Kaksi arpaa saa
blogini rekisteröityneet lukijat TAI jos tykkää blogista facebookissa, koska haluan huomioida niitä, jotka ovat aktiivisesti olleet lukemassa kuulumisiamme

Aikaa osallistua on 3.10.2014 asti eli viikko

Paljon onnea kaikille arvontaan!

PSSST! Lasten Taikamaassa myös tarjouksessa normaalihintaiset NovaStar, Krutter ja Sture&Lisa vaatteet -25% koodilla SYKSY25
Tarjous on voimassa 3.10. asti.
Taikamaassa saat myös mm. seuraavista tuotemerkeistä rekisteröitynä asiakkaana automaattisesti -10% alennusta, kun olet kirjautunut kauppaan. Småfolk, Blaa, Maxomorra, Nosh Organics vaatteet, Creamie, Hebe, Jny Design...


24.9.2014

vanhempainilta ja Kevinin kehitystä

Hupsista.. En ole edes tajunnut, etten ole julkaissut mitään ikuisuuksiin, kun kuitenkin joka päivä kirjoitan luonnoksia eteenpäin. Yhtäkkiä sitä vaan tajuaa, että luonnoksissa lepää 15 keskeneräistä kirjoitusta ja yli viikkoon ei ole saanut mitään ulos asti, pahoittelut...

Kevinillä tulee edelleen uusia sanoja tasaisesti, mutta lauseita ei yhtään vieläkään.
Uusia sanoja mm. lintu, kenkä, mato, puuma, illalla, juna, peli...
Ja esimerkiksi, vaikka hän osaa sanoa puuroa ja illalla, niin vaikka kuinka yritetään niin ei suostu sanomaan niitä peräkkäin - puuroa illalla.

Noh, jos puheessa jäljessä niin liikunnassa ainakin kehitytään edelleen hurjaa vauhtia! Nyt uusi ´´suuri`` oppi on kuperkeikka, täysin itse tehtynä. Mitä olen kysellyt niin ei kuulemma suurinosa Kevinin ikäisenä vielä osaa itsenäisesti kuperkeikkaa tehdä. Eikä me olla edes mitenkään hirveästi sitä opeteltu, joskus pari viikkoa sitten harjoiteltiin yhdessä muutaman kerran ja viime viikolla tekivät tarhassa niitä. Yksi ilta vaan poika pisti pyöräyttäen matolle vaikkei edes pyydetty.


Kevin tekee nyt neljää kulmahammasta yhtäaikaa, kaksi ylös jo puhjennut, alas puhkeaa hetkenä minä hyvänsä. Jätkä on siksi myös ollut erittäin kiukkuinen ja nukahtaminen vie tuhottomasti aikaa.
Aamuisin ollaan annettu murusen kömpiä kainaloon ja raasu ei siitä aikaisina aamuina jaksaisi millään herätä ♥


Meillä on ollut nyt myös ensimmäinen vanhempainilta ja kuten oletinkin, oltiin Rasen kanssa porukan nuorimmaiset. Mutta kukaan ei katsellut mitenkään kummeksuvasti ja se oli tosi kiva.
Mitään uutta ja ihmeellistä ei selvinnyt. Työntekijät (hoitajat, opettaja ja johtaja) esitteli itsensä, kertoi mitä tarhassa on touhuiltu ja mitä on suunnitelmissa. Sovittiin teatteri käynneistä, pastilleista ja pohdittiin missä lasten olisi paras olla neljän jälkeen, tarhassa, tarhan pihalla, vai viereisen tarhan pihalla.
Lopuksi vielä varailtiin aikoja VASU-keskusteluun ja meillä se on edessä ensiviikon torstaina.

Poika on myös alkanut leikkiä paremmin muiden kanssa. Tänäänkin kun hain häntä tarhasta, oli hän toisten poikien kanssa sellaisen autorakennuksen kimpussa sulassa sovussa leikkimässä. Mutta tietysti se on veilä sellaista rinnakkais leikkiä, että ei noin pieni mitään vuorotella osaa tai leikkiä yhteistä leikkiä.


Ditan (bengali kissamme) nurkkiin pissailu on vihdoin loppunut! Löytyi vihdoin sellainen hiekka mihin se suostuu pissat tekemään.
Jos joku ei muista, niin tuo on tosiaan kolmeen eri nurkkaan pissinyt, sekä saunaan ja kylppärin lattiakaivoon. Astiaan kantamisesta, toisen kissan mallista, torumisesta eikä feliway-haihduttimesta ei ollut mitään apua. Isommat tarpeet kuitenkin aina tehnyt astiaan.
Tuo hiekka on vaan siitä inhottavaa, että se kulkeutuu tassuissa jokapaikkaan, liiskaantuu astiaan sekä puhdistuslapioon ja jos sitä on lattialla ja se kastuu, se muuttuu ihan saveksi. Eli puhtaana pito on tosi haastavaa.

Ihanaa muuten seurata miten Kevinille on seuraa kisuista, varsinkin Ditasta, joka tykkää riekkua pojan kanssa. Yleensä kiva leikki menee siihin, että jompikumpi satuttaa toista vahingossa, sitten mökötetään hetki ja taas ollaan kavereita ♥


Itselläni menee tosi hyvin koulussa. Selvisi vain, että olenkin ollut turhaan matematiikka 3 -kurssilla, että olinkin suorittanut sen jo ekana opintovuotena, enkä pysty kolmosen arvosanaakaa korottamaan, joten sovittiin, ettei minun nyt viimeisille kursseille tarvitse mennä. Näin ollen minulla alkoi tänään viiden päivän loma, mukaanlukien viikonloppu tietysti.

Englannin kurssiin kuului kaksikielisessä päiväkodissa vierailu ja siellähän oltiin tänään. Kyseessä siis tietenkin suomi-englanti. Käynti oli tosi kiva ja sen pohjalta piti kirjoittaa vastaukset opettajan kysymyksiin. Päätin tehdä palautuksen vähän toisin ja opettaja sitten innostui kehumaan minua ihan tosissaan, suosittelee ihan jatkoa amk:ssa. Olin todella häkeltynyt ja yllättynyt, mutta onhan se kiva saada kehua hyvästä työstä, tietenkin.
Pari koetta on taas ollut ja nekin meni luultavasti ihan hyvin.
Nyt on ruotsin koe tulossa ja siinä mulla on tavoite vain päästä läpi, joten kaikki mun vapaapäivät menee lukemiseen!
Opinnoista olen tosiaan kirjoitellut talteen enemmänkin asiaa, mutta yhdestä kurssista ei paljon asiaa irtoa, joten ne odottelee luonnoksissa, että kursseja on yhdessä postauksessa enemmän.

Kaverini/Kevinin kummikin kävi meillä viime viikolla ja minä kävin ihastelemassa yhden kaverin 10viikkoista pikku pupua. Tällä viikolla nään taas pitkästä aikaa kahta mammakaveria.


Että sellaista meille, ei mitään kovin kummoista.
Blogilla tulee taas ´´merkkipäivä`` perjantaina ja kehoitan pysymään linjoilla ;)

14.9.2014

kokeita, Kevinin puhetta ja IKEA

En ole jaksanut kirjoitella melkein viikkoon mitään, koska kaikki aika on mennyt koulutehtäviin, kotihommiin ja Kevinin kanssa leikkimiseen.
Olen myös ollut jotenkin todella väsynyt.

Meillä on ollut heti tähän alkuun kaikkia perusoppiaineita eli fYKE, matematiikka, englanti, YYT(yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto), äidinkieli ja valinnaisena ruotsin tukikurssi.
Kokeitakin ollut jo kaksi ja lisää tulossa ja olen positiivisesti yllättynyt itsestäni.
Ensimmäisenä oli FYKE:n loppukoe ja jouduin olemaan oppitunneilta jonkunverran pois ja lisäksi olen aina ollut ihan mielettömän surkea fysiikassa sekä kemiassa. Perjantaina meille jaettiin nuo tarkistetut kokeet ja jouduin monta kertaa katsomaan, että se todella on minun paperi, kun arvosanan kohdalla komeili kolmonen. 17½/20 pistettä. Olin varma, että pääsin sen läpi, mutta kolmoseen en olisi uskonut.
FYKEN ryhmätyöstä saimme 2½ ja nämä yhdistettynä oli tietenkin kurssin arvosanakin vahava 3.

Kokeen palautuksen jälkeen alkoikin matematiikan koe. Se stressasi ihan tosi paljon, koska olen aina ollut matikassa tosi hyvä. Peruskoulussa otin valinnaiseksikin matikan syventävän ja tässäkin koulussa vetänyt kaksi aiempaa kurssia kolmosilla ja toisella kurssilla en edes ollut tunneilla, vaan suoritin sen tenttimällä.
Nyt oli kuitenkin ihan uutta asiaa tosi paljon ja todella lyhyessä ajassa piti kaikki sisäistää. Ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että aivot on ihan lukossa enkä suoriutuisi edes perus plus-laskuista.
Kokeen jälkeen tiesin epäonnistuneeni haastavimmassa tehtävässä ja ´´tiesin`` että en kolmosta saa.
Toisin kuitenkin kävi! Ilmeisesti kaikki muut laskut sitten oli oikein ja se haastavakin taisi puoliksi olla, joten se ilmeisesti riitti. Matematiikka kuitenkin edelleen jatkuu, aloitetaan uudet laskut ja niistäkin tulee sitten koe. Kurssin arvosana tulee koostumaan vapaaehtoisista kotitehtävistä ja näistä kahdesta kokeesta.

Nyt pitäisi lukea YYT:n kokeeseen, joka on keskiviikkona. Tämä on toinen niistä aineista, missä en edes tähtää hyvään numeroon, vaan läpipääsemiseen!
Toinen tälläinen aine on ruotsi. Jestas, että olen surkea siinä! Niin, ja siitä on koe 30.9.. no kunhan nämä läpi pääsee!

Ainiin, en tiedä teistä lukijoista millaisiin numero arvosteluihin olette tottuneet, kun peruskoulussa ja lukioissa ainakin arviointi on ihan erilainen. Eli meillä on arviointi: hylätty (ei mitään numeroa ymmärtääkseni), 1 = tyydyttävä, 2 = hyvä, 3 = kiitettävä. Ja musta näin suppea arviointi on ihan suolesta!

Se opiskeluista tällä kertaa. Yritän aina jotain tuostakin aiheesta kirjoitella, kun se näyttää olevan johdossa tuolla kiinnostus kyselyssä.
Yritän myös koota kivoihin pakkauksiin tietoa, mitä ollaan milläkin tunnilla käyty läpi, jos jotakuta kiinnostaa. Nämä perusaineet länttään ainakin samaan, koska nämä on todennäköisesti pitkälti samoja juttuja jokaisessa toisen asteen koulussa.

Kevin on oppinut edelleen tasaisesti uusia sanoja, mutta yhtään lausetta ei tule, ei edes kahden sanan yhdistelmää.
Päiväkodissa eivät ole huolissaan, vaikka Kevin ei kuulemma siellä ole sanonut juuri mitään sanoja. Olen kuitenkin kertonut neuvolan ohjeistuksen sinnekin ja toivon, että he ottavat sen tosissaan.
Minä ainakin olen tehnyt kaikkeni auttaakseni puheen kehitystä. Laulellaan helppoja lauluja, luetaan kirjoja, nimetään asioita, höpötän kaiken mahdollisen, kuten ´´äiti pukee nyt mustia housuja jalkaan`` tai ´´haluatko sinä maitoa?`` - ´´pitää sanoa, että anna MAITOA`` jne.
En minäkään ole edelleenkään huolissani, koska niitä sanoja kuitenkin tulee ja poika yrittää kovasti kaikkea ja ymmärtää kaiken.



Perjantaina meillä oli vieraina veljeni ja hänen naisystävänsä. En ollut häntä ennen tavannut, joten jännitti kovasti, mutta hän oli kuitenkin erittäin mukava ja tuli loistavasti juttuun Kevininkin kanssa.


Eilen käytiin IKEA:ssa. Ostoslistalla oli:
• Kevinin sängyn alle vedettävä lelulaatikko
• K:n huoneeseen pöllönaulakko
• tuikku kippoja
• muovikulhoja ja kauhoja
• Kevinille ruokailuvälineitä

Ja nämä kaikki löytyi ja vähän muutakin. Tietysti.
Sängynalus laatikko. Näitä ostettiin kaksi, koska Rasmus ei voinut uskoa minua, että kaikki pehmot mahtuu tähän yhteen..

Rasmus halusi ostaa Kevinille hiirulaisen ja poika itse valitsi ´´pamban``
ja minä nappasin sorminukkeja mukaan; voin käyttää niitä töissäkin!

pyyhe, tuikkukippoja, isompia kynttiläkuppeja, koriste hiekkaa, saippuapumppu, tuikkuja ja kellukynttilöitä

vuoka, pari pannua, pari kauhaa, säilytysrasioita ja muovi astioita & aterimia

noista jalallisista kynttiläkipoista olen haaveillut pitkään! + monen tuikun alunen

pöllönaulakko
Ja lisäksi ostettiin myös pojan sängyn ylle sellainen valkoinen ohut verho, mutta se odottaa vielä kiinnittämistä.

Minä YRITÄN ehtiä kirjoittaa viikollakin jotain, harmittaa jos kirjoittelut jää vain viikonloppuihin, mutta en sitten taas viitsi hutaista jotain vähän sinnepäin tekstiä tai tehdä jotain ihan tyhmiä täyttö-kirjoituksiakaan jos ei ajatus muuten luista.
Viime yönä sain nukuttua 12tunnin unet, joten huomenna uusi viikko alkaa pirteänä pitkästä aikaa!

6.9.2014

Sumussa eläjä

Hupsista, tajusin, että en ole kirjoittanut kuulumisia kahteen viikkoon!
Mitenkä voi olla mahdollista, kun yleensä kirjoitan joka viikko liirumlaarumia.
Kuvia on kasaantunut, asiaa ei niinkään vaikka tuntuu, että kokoaika on jotain tekemistä.
Me oltiin tässä välissä vähän kipeänäkin pitkästä aikaa.
Kevinin elämän toinen flunssa, joka sekin oli vain aika huomaamaton nuha.
Itselläni oli kurkkukipu, päänsärky, nuha, lihakset kipeenä, yskää.. mutta pahin kesti vain päivän!
Rasmuksellakin taisi olla nuhan poikasta ja kipeä olo.
Nyt ollaan kyllä jo kaikki taas terveenä. Jännä, mikä flunssa-aalto tulee aina, kun koulut ja tarhat alkavat kesätauon jälkeen!


Päivät ovat menneet suurimmaksi osaksi töissä/koulussa/tarhassa ja sen jälkeen läksyjä, kotihommia, leikkimistä ja nukkumista.
Viikonloppuna ulkoiltu ja leikitty vähän enemmän.
Aika sumussa tuntuu menneen tämä koulun ja tarhan alku.
Hammaslääkäriinkin olen yrittänyt soittaa kolmena aamuna, ilman tulosta. Kiire tulee, aika, joka pitää vaihtaa on tässäkuussa ja ensikuun lääkäri pitää saada ehdottomasti vaihdettua!
Niiin, se mun uusi kännykkäkin on muuten jo huolossa, sekin vissiin jo yli viikon ollut, kun odottavat jotain osaa siihin. Että hyvin toimii nää uudet hienot laitteet!




Mulla on ollut jo ensimmäinen iltakoulukin aikuispuolella.
Jestas, että oli ihanaa opiskella aikuisten kanssa, kun oikeasti kuuli, mitä opettaja sanoi eikä tullut kertaakaan tunnetta, kuin olisi villiintyneen eläintarhan keskellä. Lisäksi ryhmätyöt oli paljon sujuvampia ja no, voisiko sanoa asiallisempia?
Mutta nopeaahan siellä asiat mennään, joten ei tosiaan olisi mun pääsääntöinen juttu, koska tykkään, että asioihin paneudutaan kunnolla.
Mutta kyllä se on melko rankkaa, tuolloin mulla oli normi koulu sentään alakanut vasta puolenpäivän aikaan, mutta kauhulla odotan niitä 12 tunnin koulupäiviä!


Olen myös väkisin tunkenut kaveri tapaamisia sekä mamma tapaamisia koulupäivien perään, koska en halua lasten unohtavan kuitenkaan toisiaan ja kaipaanhan minäkin juttelu seuraa, koulusta kun ei sellaista ihan hirveästi ole löytynyt.

Tänään meillä kävi äitini, Kevinin Raija-kummi sekä hänen miehensä.
Toivat mukanaan syömistä kahvin kanssa, minulle kahdet ´´oloilu housut``, Kevinille kaksi kaasupalloa, muumi läppäri ja paloauto sekä Maura-serkkuni (+mummini) antamat palikkapalapeli ja tankkiauto.



Tuollaisen lasten kannettavan tietokoneen olen nähnyt ennenkin ja miettinyt mistähän sellaisen saisi, ei tarvi miettiä enään. Se on myös erittäin opettava, koska siinä on eri valikkoja, haluaako näppäimistä ja hiirellä opetella aakkosia, vokaaleja, numeroita, kirjoittamista, etsiä puuttuvaa kirjainta sanasta jne. Kevin nyt ei tietenkään tuollaisia vaikeampia vielä osaa, mutta hänelle onkin jo hauskaa pelkästään sekin, että kuuluu jotain ääntä, kun nappia painaa.

Oltiin nähty viimeksi Kevinin synttäreillä ja tajusin, että nyt loppuvuosi tullaan näkemään vähintään kerran kuussa, koska ensikuussa on äitini synttärit, joten voisimme silloin mennä Kouvolaan, marraskuussa on Kevinin nimipäivä, joten porukkaa kokoontuu meillä ja sitten onkin joulukuu ja mikäpä muu, kuin joulu!
Todella pelottavaa, koska muistan viime joulun, kuin edellisviikon ja kohta se on jo taas täällä!
TUNTUUKO MUISTA SAMALTA?
Vai olenko ainut elämän pikakelaaja?


Ps. Asuntopostausta odottaa ainakin muutama siellä ruudun toisen puolen, joten ajattelin rauhoitella, että kyllä - se on tulossa, kunhan saan aikasiksi napsia vielä pari kuvaa, sitä ennen tietysti saatava vielä pari paikkaansa etsivää paikoilleen. Mutta kyllä se sieltä vielä tulee. Ennen sitä joulua!

1.9.2014

Tyttö, poika vai lapsi?

Olen miettinyt paljon tätä, kuinka vahvasti lokeroidaan jo ihan vauvat siihin, onko tyttö vai poika. Parhaiten tämä ilmenee vaatetuksessa.
Ajattelin ensin, etten kuitenkaan jaksa aiheesta kirjoittaa, kun Iina sen mahtavasti tekikin jo (kurkkaa Iinan postaus aiheesta TÄÄLTÄ)
Mutta nyt on tullut pari sellaista anokommenttia, jotka saa mun silmät tippumaan päästä.

Tuntuu, että monet ajattelee, että tytöille punaista, keltaista, violetti, vaaleanpunaista jne.
Pojille vain sinistä ja vihreää
Tai jos oikein hurja on, niin molemmille joissain tapauksissa voi käydä myös musta, harmaa ja ruskea!
Sitten pitäisi ehdottomasti huomioida kuosi, vaatteen malli, miten saumaukset ja rypytykset on tehty.. lista on loputon.

Miksi hitossa osa ihmisistä tekee lasten pukemisesta niin pirun vaikeaa?
Minulle riittää, että vaate on kivan näköinen ja käytännöllinen, ihan sama onko se ´´tyttöjen-`` vai ´´poikien puolelta``.
Okei, niin hurja en ole, että lähtisin pukemaan Kevinille prinsessa mekkoa (paitsi isompana jos hän tahtoo leikkiä prinsessaleikkiä niin mikäs siinä leikkiessä mekkoa pitäessä).
Mutta toisaalta, vaikka mulla olisi tyttölapsi, en sitäkään välttämättä kovin usein mekkoihin pukisi, koska esim. konttaaminen on varmasti hankalampaa siinä, kuin vaikka sukkiksissa.

Hirveä haloo on siis noussut tästä vaatteesta:


kaksi anoa oli vakaasti sitä mieltä, että se on tyttöjen mekko/paita/vaate eikä mitenkään sovi pojalle.
Herregod! Se on musta, siinä on eläintenkuvia ja se on kesähaalari?
No mutta himpskatti sentään, kun siinä onkin tehty pientä kiristysrypytystä kuminauhaolkaimiin ja ompeleet menee tuossa rintakehän päällä niin näkyvästi että joku puoli sokea voisi sitä luulla röyhelöksi.

Repikää nyt jo ne viimisetkin jouhet päästänne: Kevinillä on myös täysin pinkki paita (+ pari kirkuvan punaista paitaa sekä punaisia housuja... ja yhdet vihreät leginsit..)!





Kuitenkaan tuo reilu kaksi vuotias ei vielä heiluttele peppua kuvitellen hameenhelman liehuvan, tai kulje pikkurilli pystyssä. - Ja vaikka näin tekisikin, ei hän olisi yhtään sen huonompi LAPSI.

Ja sitten toisinpäin tämä homma. Vaikka meillä on nyt poikalapsi ja hänen pieneksi jääneet vaatteet on säilötty varastoon mahdollista seuraavaa lasta varten, voisin minä pukea suurimman osan noista vaatteista surutta myös tyttölapselle.

Eli tiivistetysti, mun mielestä on hölmöä, että edelleen 2000-luvulla on ihmisiä, jotka ovat niin noissa tyttö/poika lokeroissa kiinni, että pitää mennä ja tulla jo muidenkin pukemistyylejä arvostelemaan.
Pukekaa ihan rauhassa itse tyttöjänne vain hentoon vaaleanpunaiseen röyhelöön ja poikanne vain autokuvioisiin sinisiin normimallisiin paitoihin, mutta antakaa muiden pukea lapsensa niinkuin parhaaksi näkee.

Kumpaan porukkaan SINÄ kuulut? Katsotko vaatetta niin, että onko se kiva mielestäsi, vai niin, että siitä ei voi erehtyä onko kyseessä tytön vai pojan vaate?